Sadonkorjuuta

Ihmeellinen on luonto. Vaikka oltiin taas 3 viikkoa poissa kotoa, koko piha rehotti osittain viidakkona ja oli osittain kuihtunut kokonaan auringossa kuolleeksi, jaksavat hyötykasvit silti porskuttaa ja tehdä satoa.

Oman maan pienet porkkanat ovat niin makeita, että ne katoavat kyllä sellaisenaan välipalana suihin. Mies ja miehen poika ovat myös käyneet monta kalareissua ja tänään grillissä tuli ahventa, haukea ja turpaa.

Nyt on pihan viidakkokin kukistettu ja kasvimaan viimeiset kasvit harvennettu. Vielä kun jaksaisi kerätä kaikki marjat ja muut herkut talteen ennen sienikautta, niin ei menisi niin paljoa ilmaista syötävää hukkaan. Alkaa olla runsaudenpula tämän pienenkin puutarhan kanssa, kun nyt ensimmäistä kertaa vuosiin on viimein ollut tilaa istuttaa ja kylvää kasveja omalle pihalle!

Ensi vuonna vähän taktisempaa suunnittelua peliin, sillä tänä vuonna ainakin on monta kesäkurpitsaa jäänyt syömättä ja toisaalta perunat jäivät laittamatta kokonaan. Sitä vain keväällä innoissaan viskoi siemeniä ja istutti taimia sinne ja tänne, eikä liiemmin miettinyt, mitkä tämän perheen tarpeet ovat, kun satoa alkaa tulla.