Syysseikkailu saareen

Eilen oli oikea seikkailupäivä! Saatiin päivällä idea lähteä miehen ja tsekkivahvistuksen kanssa Rauman edustalla olevaan saareen hakemaan geokätköjä kumiveneellä. Ja koska meidän ideat harvoin jäävät suunnittelun asteelle, pakattiin melkein samantien kumivene, moottori ja reput autoon. Hetki meni tosin muutamaa saaren lähellä odottavaa mysteeria ratkaistessa ja anoppi koukattiin vielä mukaan, mutta pian vene jo putputteli kohti Nurmeksen saarta!

Ja kuten aina tällaisessa reissuissa käy, ei pikainen pyrähdys purkeilla onnistunut. Rantautumisen jälkeen tallusteltiin yhteensä reilun 7 tunnin ajan saarta pitkin ja poikin, kunnes oltiin kaikki purnukat haettu. Valoisaa aikaa riitti vain lopulta vain kahden tunnin ajan ja muuten kuljettiin rannoilla ja metsissä taskulamppujen valossa. Oma tahti alkoi hidastua kovasti yön mittaan, mutta loppuun asti selvittiin. Totta puhuen loppuyön kaunein näky oli laiturissa odottava paatti (jolla tosin vajaa tunti vielä matkattiin mantereelle lähes täysikuun loisteessa taskulampuilla tietä näyttäen!).

Automatkalla kotiin jo hymyilytti kovasti ja nyt seuraavana päivänä - kun väsymys alkaa hellittää - on niin autuas oli, että reissu tuli tehtyä! Ihana, upea saari ja maisemat. Kalliorantoja, sinisimpukkarykelmiä, tyrnipensaita ja tietty iso määrä hyviä geokätköjä. Ja hienoa seuraa. Ihana syysseikkailu, jonka tosin olisi voinut tehdä muuhunkin aikaan kuin 8. kuulla raskaana (tai yöllä). Mutta pääsipä vauva nyt mukaan tallustelemaan taas kunnolla maastoon ja toisaalta tähän vuodenaikaan saarelle muuten tyypilliset kyyt ja punkit loistivat poissaolollaan.

Hieno reissu siis kaikkiaan ja suosittelen myös kätkökolleegoille päivä- (tai yö-) retken kohteeksi!

Vaniljakastiketta omppupiirakalla

Käytiin tänään appivanhempien kanssa geokätköilemässä sekä geomiitissä Harjavallassa, kun mies oli samaan aikaan peurametsällä. Ihan huippua oli pitkästä aikaa kätköillä vähän enemmänkin, ja löytää hienoja paikkoja hylätyistä, syntisten hautaismaista vanhoihin ampumaratoihin ja tietty moniin komeisiin kirkkoihin. Kuvasin miitistä kuitenkin näemmä vain makkaroita, mutta yhdeltä kätköltä sentään vähän myös maisemia, kun oli niin komia patosilta maisemineen ja hiekkakivisedimentteineen alla Harjavallassa.

Kotona illalla oli pitkästä aikaa jälkiruokaolo ja tein omppupiirakan ja vaniljakastiketta. Iltapalana oli siis maitoa teellä ja vaniljakastiketta omppupiirakalla. Liian harvoin kyllä tulee keiteltyä kastikkeet itse jälkkäreihin, vaikka maku ja tuoksu oikeissa kastikkeissa on kyllä ihan eri sfääreissä, kuin purkkikastikkeissa. Ohje helppoon omppupiirakkaan löytyi täältä ja melkein yhtä helppoon (mutta enemmän aikaavievään) vaniljakastikkeeseen täältä.

Oli ihan superhyvää, vaikka illalla keinovalossa otetut ruokakuvat eivät ihan siltä näytäkään.

Geo-iltapäivä Lavamäen kylätalolla

Appivanhempien kanssa pyörähdettiin tänään muutamalla geokätköllä ja mukavassa eventissä Lavamäen kylätalolla Ruskon Vahdolla. Eventtiin saapuikin ihanan paljon porukkaa, paikka oli mainio ja sää aurinkoinen. Paikallinen kyläyhdistys myös keitti tapahtumapaikalla kahvia ja paistoi makkaraa, joten leppoisa kesäpäivä oli kyseessä syöden ja rupatellen.

Geokoiriakin oli paikalla monta rapsuteltavaksi saakka. Omat jätettiin suosiolla kotiin. Niin kotipainotteinen kuukausi on ollut, että ihan kiva välillä käydä jossain myös ilman tuota omaa laumaa. Ja poikien on hyvä opetella olemaan joskus myös keskenään kotosalla. Mitään oikeita tuhoja ei oltu tälläkään kertaa tehty, mutta muutama halko oli pitänyt kantaa matoille järsittäväksi.

Kotimatkalla pyörähdettiin vielä muutamalla purkilla ja saatiin myös kaksi FTF:ää (= oltiin ensimmäisiä löytäjiä uuden kätkön julkaisemisen jälkeen). Jälkimmäinen olikin meidän nimimerkin 130. FTF. Jee. Sienisaalis jäi pelkkiin kehnäsieniin, mutta mukava oli silti taas metsässä hetki tallustella.

Kotona keräsin raa'at tomaatit sisälle kypsymään, sillä lämpömittari oli tallentanut jo +4 asteet joltain yöltä muistiinsa ja päätin ehtiä pelastamaan lopun sadon ennen ensimmäisiä yöpakkasia.

Oma koti - mullin mallin!

Viimein kotona! Olo on autuas ja onnellinen (ja väsynyt)! Kiitos kaikille 815 kaverille upeasta geoseurasta Muoniossa. Kiitos myös kaikille rakkaille otuksille, jotka autoitte meitä tapahtuman järjestelyissä välillä yötä päivää paikan päällä. Olette ihan mahtavaa väkeä!

Kotona kaikki oli ennallaan. Mitä nyt nurmikko oli päässyt rehottamaan viidakoksi (niin se pääsee kyllä säännöllisesti, vaikka oltaisiin kotonakin), viidakkokurkku tekee minikurkkusatoa ja tomaatit kasvaa.

Nyt vähän päiväunien katselua ja sitten kohti uusia seikkailuja!

Viimeinen Megapäivä

Viimeinen, kokonainen Megapäivä on ohi! Väkeä on käynyt Megassa tähän iltaan mennessä 785 ihmistä eli ihan tonniin ei päästy, mutta upea joukko silti! Lokikirja suljetaan huomenna klo 12.00 eli periaatteessa sinne muutama nimi saattaa vielä tulla.

Viimeisten päivien ohjelmassa oli joukko eventtejä sekä amazing geocaching -kisa. Parhaana puolena kyllä silti vain tämä ihmisten läsnäolo, iloinen rupattelu kaikkialla tapahtuma-alueella sekä se, että kaikilla tuntuu olevan aikaa toisille. Viikon kestävässä eventissä on puolensa.

Tänään myös sanoin, että vaikka alueella on välillä ollut hiljaisiakin hetkiä, kokisin meidän epäonnistuneen Megan suhteen, jos ihmiset olisivat pysytelleet vain tapahtumapaikalla. Nyt kylä oli ehkä välillä autio, mutta se oli vain merkki siitä, että ihmiset hakivat samaan aikaan elämyksiä ajelemalla Jäämeren rannalle, laskemalla koskia ja seikkailemalla muuten vain pitkin pohjoista. Aivan parasta!

Tänään oli myös CITO, jonka aikana (163 nikkiä eventtikirjassa) pari sataa geokätköilijää siivosi Harrinivan alueen kiitoksena tapahtumapaikalle. Koska geokätköväki on tunnetusti liian tehokasta siivoamaan, oli täksi kerraksi varattu myös muita talkoohommia, kuten puuhuoltoa ja koiratarhojen koppien maalausta. Hurja olikin taas näky, kun muun muassa rantalepikko raivattiin useiden kymmenten metrien matkalta puhtaaksi parin tunnin aikana! Saa tästä joukosta olla niin ylpeä :)

Viides Megapäivä: Pallas ja leirikoruja

Ihana päivä alkaa taittumaan taas iltaa kohti! Pari eventtiä vielä edessäkin, mutta laitetaan silti aamun ja päivän kuvia jo esille. Aamulla mulla ei ikävä kyllä ollut itselläni aikaa jäädä Pallakselle eventin avaamista pidempään, mutta hurjat määrät oli porukkaa jo aamusumussa paikalla, ja vaelluksille Palkaskerolle ja Taivaskerolle oli kuulemma ilmaantunut kymmeniä osallistujia.

Itse säntäsin takaisin pääleiriin keittämään punamultamaalia (joskin unohdin ruisjauhon kauppaan ja ekhoc säntäsi sitä kauppaan hakemaan samalla, kun moni muu auttoa mua muun muassa korukiekkojen sahaamisen kanssa). Maalin vahti loppuun seikku ja lopulta yhteisvoimin saatiin kuin saatiinkin eventti käyntiin ajallaan! Leirikorut väkerreltiin, minkä jälkeen minäkin taas pääsin huokaisemaan ja infoon istumaan.

Nyt hetki lepoa, huomisen suunnittelua ja illalla sauna. Huomenna onkin viimeinen, kokonainen Megapäivä! Hurjaa vauhtia menee tämä viikko!