Lämpötilapeitto 2018

Näin sorruin minäkin aloittamaan lämpötilapeiton. Tässä siis pian Riihikosken säät tammikuussa 2018: yksi kerros päivässä ja värien vaihto aina viiden asteen välein (+1°/+5° valkoinen, 0/-4° harmaa, -5°/-9° sininen jne.). Seuraavaksi sitten helmikuu. Aika tylsältä nollakeliltä ja pieniltä plusasteilta näyttää, mutta eiköhän nuo värit muutu, kun kesää kohti mennään!

Muuten keskitytään nyt töiden ohessa suunnittelemaan matkaa. Ensimmäistä kertaa sitten lapsen syntymän suunnataan kahdestaan miehen kanssa reissuun naapurimaiden ulkopuolelle. Se on ollut pitkä aika odotella ihmiselle, joka on tottunut reissaamaan säännöllisesti. Tähän mennessä en vain ole raaskinut olla niin kauaa lapsesta erossa. 

Nyt mennään kuitenkin kahdestaan koko hiihtolomaksi Tunisian puolen Saharaan. Hurjia lämpöjä ei ole luvassa, sillä Tunisiassakin on talvi ja aavikolla ollut tammikuussa lumimyrskyjäkin. Hienoja maisemia silti on edessä, sillä perillä ajellaan melkein 2000 kilometriä pitkin Tunisian maaseutua, vuoristoja ja aavikkoa!

Lunta ja aurinkoa!

Lunta ja aurinkoa - viimein! Pysyisipä pakkanen edes hetken aikaa, sillä tuo valo tekee ihmeitä kaikille. Ainoana miinuksena tässä on se, että kanien vesikupit menevät yön aikana jäähän, joten lämmintä vettä täytyy kuljettaa kanilaan litroittain. Pieni paha kuitenkin siitä, että kaikkialla on nyt niin paljon valoa. Kanitkin ovat paljon eloisampia, sillä viileään tottuneena ne ovat kasvattaneet itselleen paksut talviturkit, joiden kanssa on kuuma liian lämpimissä keleissä. Kopeissaan ne eivät samasta syystä juuri koskaan ole sisällä.

Lumesta on myös muuta hyötyä. Pihaan oli ilmestynyt taas yön aikana pienet tassunjäljet. Näyttävät pienen kissan jäljiltä. Täytyy tuoda taas riistakamera ja loukku omaan pihaan, sillä kenelläkään ei ole varmuutta, ovatko Pessin ja Ronjan kaikki sisarukset nyt varmasti tallessa. Aina on mahdollista, että joku pentu on jäänyt vielä talvipakkaseen yksin seikkailemaan.

Eläimellistä laiskottelua

Viimeisiä lomapäiviä viedään, eikä kukaan jaksa tehdä mitään. Väritellään värityskirjoja, pelataan lautapelejä ja lepäillään. Kanilassa vaihdettiin vähän järjestystä ja huomenna haetaan uudet kuivikkeet häkkeihin. Kuvistakin tulee niin pimeitä, kun taivas on täynnä pilviä, eikä mikään keinovalo riitä tuomaan tarpeeksi valoa. Toisaalta, loma on silloin juuri ajanut asiansa, kun ajatukset eivät ole vielä työasioissa, mutta kotonakaan ei ole rästihommia odottamassa enää.

Kolme uutta kania saapui tänään kanilaan, mutta heistä ei saanut vielä kuvia, kun piilottelevat uusia asumuksiaan tutkimassa. Kaneista kaksi on suurihopeita ja yksi suurihopearisteytys. Nimikseen he saivat Halti, Saana ja Naava.

Talvitunnelmia

Lunta ei näy eikä kuulu täällä etelässä. Aiemmin pohjoisessa eläneelle ihmiselle tämä loputon syksy tuntuu niin mahdottoman pitkälle ja pimeälle ajalle. Onneksi kotiin saa luotua vähän talven tunnelmaa valoilla ja takkatulella. Ja käy se lumikin maassa aina hetkittäin. Kanilassa sentään tuoksuu talvelle, kun häkeissä on havuja ja heinää.

Meillä on menossa joululoma ja koko lauma on vielä hetken kotona. Loman ohjelmana on ollut se, ettei ohjelmaa ole. Kalenterissa seisoo ainoastaan kissanpentujen rokotusaika huomiselle. On aikaa virkata, värittää värityskirjoja, rakentaa legoilla, katsoa elokuvia ja silitellä elukoita.

Ihan parasta lomaa, jota omalla kohdallani jatkuu vielä melkein viikon verran!