Parasta kesässä

No nyt minä manaan selvästi jo kesää päättyneeksi, mutta kun takassa räiskyy tuli ja kädessä on kupillinen mustaherukkateetä ja ulkona on sysipimeää, on ainakin minulle sellainen olo, että ehkä se kesä sitten päättyi (ja olen edelleen tylsimys, joka nauttii tästä asiantilasta, koska syksy voittaa kesän minun vuodenajoissani mennen ja tullen). Tämä kesä on ollut kuitenkin ihan hurjan mukava - ja kesäkuviakin oli mukava katsella läpi tänään miettien, että tapahtuipa kamalasti kaikkea ihan parin kuukauden aikana.

Tänä kesänä menin naimisiin metsäkirkossa sen kaikkein rakkaimman kanssa. Ja sain paljon sukulaisia kylään. Ja odottelin poikasta, jonka pitäisi syntyä vielä tämän vuoden puolella. Lisäksi kotiin tuli uusi koirapoika Rellu Moskun (ja meidän) kaveriksi. Siinä varmasti ne kaikkein tärkeimmät tapahtumat, sillä mikään ei ole tärkeämpää ja parempaa kuin oma lauma.

Tämän lisäksi me retkeiltiin mukavan paljon, joskin lapin reissu meni aikalailla työn touhuissa Mega-tapahtuman parissa. Siltikin ehdittiin pariinkin otteeseen saareen telttailemaan ja muuten vain metsään samoilemaan sekä kalareissuille. Ja luonnon keskellä oltiin kotipihallakin, jossa kasvatettiin hyötykasveja koko lumeton aika.

Ensi kesä tuleekin olemaan sitten vallan erilainen, kun kuvioissa on mukana vielä napero. Sitä malttamattomana odotellessa.