Syksyn viimeinen sieniretki

Ainakin mikäli yöpakkasista voi jotain päätellä, oli tämän päivän sieniretki vuoden viimeinen. Pakko oli kuitenkin lähteä, sillä mies oli viime viikonlopun hirvireissulla merkannut kännykän karttaan vastaantulleita suppiksia, kanttarelleja ja orakkaita - ja eihän sellaisia varmoja mättäitä nyt voi metsään jättää!

Mullekin teki ihan superhyvää kävellä muutama kilometri metsässä omaan tahtiin mahan kanssa. Sienien perässä kyykkiminenkin sujuu vielä hyvin, mutta kävellessä täytyy välillä pitää taukoja. Onneksi metsässä on harvoin kiire minnekään. Orakkaat olivat jo osin päältä jäässä, kanttarellit muhjuna ja kuura maassa. Siltikin muutama kilo sieni lähti vielä mukaan ja tämän illan ruoka kruunataan vielä tuoreella kanttarellikastikkeella.

Rv 29+0

Raskausviikko 30 pyörähti käyntiin mahassa jatkuvan temmellyksen myötä! Samana viikonloppuna haudattiin lähisuvun vanhin keltaisten lehtien sataessa alas hautausmaan puista. Elämän kirjo alkamisineen ja päättymisineen käsillä. Rakkaita ovat molemmat - edesmennyt ja tuleva. Ja omituisen haikea hetki oli surra rakasta, kun samaan aikaan mahassa temmeltää vilkas ja eloisa poikanen. Itketti ja nauratti samaan aikaan.

Oma äitini oli neulonut poikaselle luonnonvalkoisen villapuvun. Minä taas neulon syksyisiä vaatteita, ehkä tänään myös jonkun uuden amigurumin ja karkaan Khaled Hosseinin kanssa Kabuliin!

Syksyn värit puikoilla

Syksyn värit siirtyvät nyt pitkästä aikaa neuleisiin. Omituisen työlästä ja hankalaa virkkaamisen jälkeen tarttua taas puikkoihin! Ihan kuin kädet olisivat unohtaneet kokonaan, miten neulotaan. Eilen unohdinkin kerran nurjan silmukan tekemisen. Piti pitää neulomisessa tauko ja sitten ottaa taas työ käteen niin, etten ajattelisi koko asiaa. Kädet onneksi muistivat.

Chilin tuoksua ja maha jalkojen edessä

Onni on chilin tuoksu kotona! Mies osti eilen Turun ruokamessuilta ihania, voimakkaantuoksuisia, mutta suhteellisen mietoja chilejä, joilla on nyt herkuteltu joka ruualla. Näistä täytyy laittaa siemenet talteen, idättää ja kasvattaa toivottavasti omia chilejä talven mittaan. Chilien kasvattajan kotisivut löytyvät täältä eli lähiyrittäjästä on kyse meidän mittapuun mukaan.

Onni on myös yrittää ottaa villasukkajaloista kuvaa ja huomata, että maha meinaa tulla tielle. Raskausviikko 29. pyörähtikin tänään käyntiin ja ainakin internetti kertoo, että vauvalla olisi jo tässä vaiheessa 90% mahdollisuudet selvitä elämästä myös mahan ulkopuolella. Hämmentävä, ihana ajatus. Toivottavasti kuitenkin jatkaa vielä hetken kuperkeikkojaan mahassa.

Heipparallaa kesä!

Syksy se on. Vielä kerran sai kuitenkin nurmikon ajella tälle vuodelle (oli muuten aika huumaava tuoksu vastaleikatussa nurmessa näin lokakuussa!), mutta pihakalusteita tai savustuspönttöä en raaskinut vielä ottaa sisälle . Elättelen toiveita ainakin yhdestä, pitkästä syysillasta ystävien kanssa ulkona grillitulen ja nuotion loimeessa tai pihavalojen (jotka ovat edelleenkin hankkimatta) hämyssä (punaviinin luettelen mukaan vasta ensi syksynä).

Kaikki kukkaruukut kuitenkin keräsin jo kuistin luo ja riivin kasvimaalta yksivuotiset kasvit kompostikasaan. Ja kärräsin pihan toiselle laidalle puretun kuistin kattotiiliä, kun taas toiseen suuntaan polttopuita sisälle. Nyt kelpaa taas laiskotella hetken aikaa ja keskittyä virkkailuihin ainakin tämän illan ajaksi.

Raskauden kanssa elellään jo raskausviikkoa 28. ja tuntuu, että aika vilistää nyt ihan hurjaa vauhtia eteenpäin! Maha kasvaa ja lapsi potkii, mutta muuten elo jatkuu kyllä normaalisti. Yöllä on vähän hankalampi löytää hyvää asentoa nukkumiseen, mutta alku- ja keskiraskauden oireetkin väsymyksineen loistavat poissaolollaan. Nyt kuitenkin aletaan elellä niitä aikoja, että jos pikkuinen päättäisi jo syntyä, olisi jo isot mahdollisuudet, että hänet saataisiin pidettyä hengissä. Toivottavasti kuitenkin viihtyy vielä sen 10+ viikkoa mahassa köllimässä ja keräämässä voimia tulevaan.

Vaniljakastiketta omppupiirakalla

Käytiin tänään appivanhempien kanssa geokätköilemässä sekä geomiitissä Harjavallassa, kun mies oli samaan aikaan peurametsällä. Ihan huippua oli pitkästä aikaa kätköillä vähän enemmänkin, ja löytää hienoja paikkoja hylätyistä, syntisten hautaismaista vanhoihin ampumaratoihin ja tietty moniin komeisiin kirkkoihin. Kuvasin miitistä kuitenkin näemmä vain makkaroita, mutta yhdeltä kätköltä sentään vähän myös maisemia, kun oli niin komia patosilta maisemineen ja hiekkakivisedimentteineen alla Harjavallassa.

Kotona illalla oli pitkästä aikaa jälkiruokaolo ja tein omppupiirakan ja vaniljakastiketta. Iltapalana oli siis maitoa teellä ja vaniljakastiketta omppupiirakalla. Liian harvoin kyllä tulee keiteltyä kastikkeet itse jälkkäreihin, vaikka maku ja tuoksu oikeissa kastikkeissa on kyllä ihan eri sfääreissä, kuin purkkikastikkeissa. Ohje helppoon omppupiirakkaan löytyi täältä ja melkein yhtä helppoon (mutta enemmän aikaavievään) vaniljakastikkeeseen täältä.

Oli ihan superhyvää, vaikka illalla keinovalossa otetut ruokakuvat eivät ihan siltä näytäkään.

Syksyinen metsäpäivä (ja metsätön päivä)

Tänään käytiin miehen kanssa kaksin tarkastamassa kaksi sienimetsää, joista saatiin viime vuonna parhaat saaliit. Toinen paikka palkitsi tänäkin vuonna suppilovahveroilla, kun taas toinen... niin, toisessa ei ollut enää koko metsää jäljellä. Talousmetsä on talousmetsää, ja on hankala sanoa raaskisiko itsekään jättää vuosikymmeniä kasvatettua sijoitusta paikalleen kasvamaan vain siksi, että metsät ovat hienoja asioita olla olemassa, mutta surullista se silti on mennä paikkaan, jossa vielä viime vuonna kasvoi vehreä, sankka metsä. Ja nähdä nyt vain metsäkoneiden mylläämät tantereet.

Mutta muuten oli taas ihana tallustella luonnossa villapaidassa ja lämpimissä saappaissa! Ilma täynnä syksyn tuoksuja.

Kotona vielä palkittiin koirat käyttämällä ne omilla lenkeillään pitkän jälkiliinan kanssa pellolla. Mies jatkaa iltaa sienien suolaamisella ja pakastamisella (kuivattuja on vielä viime vuodelta niin paljon, että päädyttiin pakastamaan tänä vuonna suppilovahverot) ja minä alan viimein kokoamaan pieniä lohikäärmeitä, saukkoja ja nalleja! Turvasilmät nimittäin saapuivat tänään postin kautta kotiin.