Tunteellinen siili

Oi, sanoi siili

olen tunteellinen siili,

olen hyvä, kiltti, hellä.

Ja kenelläpä, kellä

on vastaansanomista?

Se vain on surullista,

että piikkikuoren alla

siilin hellyys piili. (--)

- Kirsi Kunnas

Eli pihasiilit ovat heränneet kesään <3 Tämä pallero ei edes tuhissut tai sähissyt tai mennyt pallolle, vaan oli itse kävellyt Kristerin kämmenille ja siitä syliin maailmaa ihmettelemään. Onhan nämä hienoja elukoita.

Täytynee keksiä tännekin pian ruokinta- ja vesipaikka, kun noita lemppariotuksia viihtyy pihassa taas omasta takaa. Nyt täytyy kyllä ruokintapaikka viedä jonnekin pihan perälle. Muutama vuosi sitten ruokin Oulussa pienellä rivitalon pihalla koko kesän siilikatrasta, jotka lopulta joka ilta ilmestyivät takaovelle tasan kello 21.00 haisemaan, nahistelemaan, kurisemaan ja sähisemään. 7 pulleaa, reipasta siililasta, jotka kiipesivät vaikka housunlahjetta pitkin ruokaa hakemaan. Lopulta nuo siilet söivät koirannappulaa enemmän vuorokaudessa kuin kolme silloista (pientä) koiraani. Sen jälkeen päätin jo naapurisovun säilyttämiseksi, että ruokin siilejä jatkossa muualla kuin parin metrin säteellä takaovesta. Sen verran röyhkeitä ja äänekkäitä kavereita noista otuksista saa. 

Mutta on se niin, että pihaan kuuluu siili tai pari!

Hienot ohjeet siilin kesäruokintaan löydät Siili kiikarissa -sivulta.

Siilin kesäruokinnalla voi auttaa laajankin lähialueen siilikantaa jaksamaan ja voimaan paremmin, ja edesauttaa samalla oman pihansa hyvinvointia, sillä siili napostelee vuorokaudessa jopa 70 g tuhohyönteisiä, etanoita ym. napaansa puutarhoista. 

Oleellisinta on muistaa siilin ruokinnassa, että vanhat runot ja laulut maitoa tai piimää lipittävästä siilistä kannattaa unohtaa alkuunsa! Lehmänmaito on hyvin haitallista siilille, vaikka se siitä kovasti pitääkin. Siililtä puuttuu kokonaan elimistöistään laktoosia pilkkova entsyymi, joten maitotuotteista se saa vain ripulia ja vatsakipuja. Nämä taas heikentävät siilin kuntoa ja altistavat otuksen loisille, taudeille ja lopulta johtavat ennenaikaiseen kuolemaan. Siilin janojuomaa on siis vesi, jota kannattaa olla tarjolla aina piharuokinnassa!

Piha kuntoon kesäksi!

Mutta ei vielä lupailla, että mistä kesästä on kyse. Pikkuhiljaa. Tämän kevään pihatyöt aloitettiin kulottamalla nurmikkoa. Kahden vuoden lehdet on myös haravoitava pois ja vanhaa rakennusjätettä kärrättävä tunkiolle. Työtä pihassa on paljon, joten yksi kulma kerrallaan edetään. Hitaasti mutta varmasti. Lumi kuitenkin on viimein sulanut, joten pitkän odotuksen jälkeen on kiinni enää omista voimista ja ajankäytöstä, milloin piha viimein olisi kunnossa!

Mitään uutta ei olla vielä ulos hankittu, vaan ensisijaisesti pyritään kierrättämään talon ja pihan vanhat elementit. Vanhaa kivimuuria on ehostettu. Vanhoista lavakauluksista syntyivät keittiöpuutarhan laatikot (kasveja ei kyllä uskalla vielä pihalle viedä yöpakkasten takia). Vanhat, villinä kasvavat pensaat ja kasvit hyödynnetään sitä mukaa, kun ne esille puskevat talven jälkeen. Uusiosijoitetaan vain sopiville paikoille. Vanhat liuskekivet ja puuaskelmat on nostettu maasta pesua varten. Kaikki laho saa palaa nuotiossa.

Minä ihastuin puuvajan takaa löytyviin, vanhoissa haloissa kasvaviin sieniin. Niin kauniita! Niitä piti mennä erikseen kuvaamaan, vaikka olen jo kaksi päivää kantanut kulkureitin tielle risuja ja karahkoja niin, että nyt perille piti taiteilla puunrankojen päällä kiipeilemällä.

Pian on aika kylvää uutta nurmikonsiementä pihaan ja varustaa keittiöpuutarha sisällä kasvatetuilla kurpitsoilla, tomaateilla, maisseilla, pavuilla, herneillä, viidakkokurkuilla ja lipstikalla. Pihaa onneksi reunustavat ihanat puut ja pensaat, joten kauaa ei mene, kun piha hehkuu jo vihreänä! Pari kirsikkapuuta täytynee ostaa vielä vanhojen luumupuiden rinnalle ja tyrnitkin kiinnostaisivat. Ensin täytynee kuitenkin tutkia, miten vanhat pensaat ja puut voivat ja tehdä suunnitelmat sen perusteella.

Hiekkakuopilla

Lystiä on olla pienenä koirapoikana isoilla hiekkamontuilla!

Pieniä papuja ja kurpitsankukkia!

Kuulumisia kotikasvimaalta taas! Täällä kukkivat pavut, herneet ja kurpitsa. Maissi on venähtänyt 50 cm korkeuteen saakka ja uusimpana yllätyksenä pavunversoista löytyi jo pieniä palkoja! Taitaa siis tosiaan käydä niin, että ensimmäinen sato tälle vuodelle tulee sisätiloissa kauan ennen kuin kasvit pääsevät edes kasvimaalle saakka. Kuistillekaan noita ei uskalla vielä pitkään aikaan päästää. Kevättä siis odotellaan kuumeisesti.

Carcassonnea ja ihanaa kevätfiilistelyä kotona

Ihanaa, rauhallista pääsiäistä kaikille!

Meidän pääsiäisen vietto alkoi leppoisasti mukavien yllätysten myötä. Ensinnäkin menimme Kristerin kanssa hakemaan uudelle toimistolle kalusteita Kontista ja (yllätys, yllätys) mukaan tarttui myös kotiin uusia juttuja. Ensinnäkin kaappasin olalle ison maton, joka oli samaa tyyliä, kuin meidän entiset matot. Hintaa matolla oli 40€ eli ei juuri mitään paksulle, tukevalle matolle. Mattorullan avasin vasta kotona ja rullalta paljastui aivan täydellisen ihana matto! Kuvissa matto ei todellakaan pääse oikeuksiinsa. Maton sininen väri on luonnossa paljon kirkkaampaa, raikasta ja lähes petroolinsinistä hehkua. Ja kokoa matolla on pisimmältä sivulta 300 cm. Unelmalöytö! Kontti onneksi on paikka, mistä käytetyn maton uskaltaa ostaa avaamatta ja totta puhuen tuolla hinnalla en olisi ollut edes pettynyt kulumista (joita matossa ei ollut).

Lisäksi Kontista löytyi massiivipuinen ruokapöytä + tuolit kuudelle. Ihana, iso saareke olohuoneeseen. Siinä on jo syöty 7 hengen voimin aterioita, pelattu Carcassonnea, kahviteltu ja tälläkin hetkellä oma kone lepää komean, tukevan ruokapöydän kannella. Ah. Monta "sitten joskus kun sopiva tulee vastaan" ongelmaa ratkaistu samalla reissulla kierrätyskaman voimin. Ja kaikki sellaiseen hintaan, että jos olisin löytänyt vaikkapa  IKEAsta ruokapöydän samaan kokonaishintaan, olisin pitänyt sitä lottovoittona. Nyt samalla rahalla sai valtavan pöydän (parempia kuvia joskus luvassa), 6 tuolia (nämäkin kokopuuta), suuren kudotun maton ja nätin koristetyynyn.

Paras pääsiäisyllätys oli kuitenkin 5 ihmisen + 2 koiran vierailu. Ei sillä etten vieraita rakastaisi muutenkin, mutta nyt oli jotenkin tavallista seesteisempi ja rentouttavampi vierailuhetki kyseessä. Hyvää ruokaa, saunaa, lautapelejä, leffaa ja sitä parasta arkea ja oleilua hyvässä seurassa.

Pari päivää vielä lepoa edessä ja johan on taas voimia arkiviikkoon!

Taimitarhan kevätharvennus

Kevät, kevät, kevät! Olenko jo maininnut, että täällä on kevät ja aurinko!?

Niin se tosin taitaa olla kaikkialla muuallakin, vaan onhan tämä ihanaa, kun aamulla herää kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Pienen, negatiivisemman sävyn asiaan tosin antavat ikkunat, joita tässä talossa on mukavimmallakin laskutavalla 14 kpl ja kaikissa se 6 ruutua uloimmassa kerroksessa. Jokainen ikkuna toinen toistaan likaisempi, täynnä remonttipölyä ja Moskun räkäisen nenän jälkiä. Onneksi pesupäivää voi välttää aina siihen saakka, kunnes lämpötilat siirtyvät pysyvämmin plussan puolelle.

Kevätpuutarhamme kasvatus jatkuu kohisten, joskin Mosku jätti sinne myös oman jälkensä. Yhtään multaa ei ollut varissut lattialle, yksikään tukikeppi ei edes heilahtanut, mutta pavuista ja herneistä oli naposteltu lehdet pois tässä päivänä eräänä. Meidän pieni vege-koira, jonka saa sekaisin avaamalla kalamata-oliivipurkin kannen tai heittämällä tomaatin lattialle. Noh, pieni harvennus tekee ehkä vaan hyvää rehottavalle taimitarhalle. Nyt uutuuksina kasvamassa myös pinaattia ja viidakkokurkkua - sekä omaa ikisuosikkiani lipstikkaa, joka sopii lähes ruokaan kuin ruokaan.

Mosku ja pavunvarsi