Mutta ei vielä lupailla, että mistä kesästä on kyse. Pikkuhiljaa. Tämän kevään pihatyöt aloitettiin kulottamalla nurmikkoa. Kahden vuoden lehdet on myös haravoitava pois ja vanhaa rakennusjätettä kärrättävä tunkiolle. Työtä pihassa on paljon, joten yksi kulma kerrallaan edetään. Hitaasti mutta varmasti. Lumi kuitenkin on viimein sulanut, joten pitkän odotuksen jälkeen on kiinni enää omista voimista ja ajankäytöstä, milloin piha viimein olisi kunnossa!
Mitään uutta ei olla vielä ulos hankittu, vaan ensisijaisesti pyritään kierrättämään talon ja pihan vanhat elementit. Vanhaa kivimuuria on ehostettu. Vanhoista lavakauluksista syntyivät keittiöpuutarhan laatikot (kasveja ei kyllä uskalla vielä pihalle viedä yöpakkasten takia). Vanhat, villinä kasvavat pensaat ja kasvit hyödynnetään sitä mukaa, kun ne esille puskevat talven jälkeen. Uusiosijoitetaan vain sopiville paikoille. Vanhat liuskekivet ja puuaskelmat on nostettu maasta pesua varten. Kaikki laho saa palaa nuotiossa.
Minä ihastuin puuvajan takaa löytyviin, vanhoissa haloissa kasvaviin sieniin. Niin kauniita! Niitä piti mennä erikseen kuvaamaan, vaikka olen jo kaksi päivää kantanut kulkureitin tielle risuja ja karahkoja niin, että nyt perille piti taiteilla puunrankojen päällä kiipeilemällä.
Pian on aika kylvää uutta nurmikonsiementä pihaan ja varustaa keittiöpuutarha sisällä kasvatetuilla kurpitsoilla, tomaateilla, maisseilla, pavuilla, herneillä, viidakkokurkuilla ja lipstikalla. Pihaa onneksi reunustavat ihanat puut ja pensaat, joten kauaa ei mene, kun piha hehkuu jo vihreänä! Pari kirsikkapuuta täytynee ostaa vielä vanhojen luumupuiden rinnalle ja tyrnitkin kiinnostaisivat. Ensin täytynee kuitenkin tutkia, miten vanhat pensaat ja puut voivat ja tehdä suunnitelmat sen perusteella.
