Häikäiseviä hetkiä keväisessä ilta-auringossa

On tämä ihanaa, kun valon määrä kasvaa ja illat ovat kirkkaita ja lempeitä.

Yrjönpäivän tapahtuma eli partiossa perheen kanssa

Perheen kanssa käytiin taas lippukunnan riennoissa eli Yrjönpäivän tapahtumassa. Lähinnä viriteltiin nuotio tapahtumapäivän viimeiselle rastille ja paisteltiin tikkupullaa pienessä seurueessa, kun muut partsalaiset vasta kiersivät muita rasteja. Maxin nukkumaanmenoajan lähestyessä karattiin paikalta, mutta mukava oli kuitenkin hetki lämmitellä tulilla ja nähdä muita ihmisiä.

Kyllä partiossa vaan on mukavaa! Itsehän aloitin partiourani joskus 90-luvun alussa Kuopiossa ja välissä oli pitkä katve, jolloin tuli liikuttua luonnossa muuten vaan aktiivisesti. Nyt miehen kanssa ollaan taas aikuisjäseninä mukana toimintaa suunnittelemassa ja kieltämättä pieni kutina olisi päästä enemmänkin taas mukaan vaikka partiotaitokisoihin osallistumalla... Ensin pitäisi ehkä vaan ravistaa kropasta muutama(kymmentä) aikuisiän kiloa, että jaksaa kirmata noiden nuorten hirvien perässä metsässä ;)

Tiedot ja taidot ovat onneksi mielessä säilyneet, vaikka partio onkin rakenteellisesti muuttunut aikalailla viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ja itsellä on nyt pieniä hahmottamisongelmia kaikkien seikkailijoiden ja tarpojien, jälkien ja ilmansuuntamerkkien kanssa- ennen kun riitti, että muisti sudarit ja vartsulaiset. Joka tapauksessa se sisällöllinen rikkaus, joka perustuu yhteistyöhön, tasa-arvoon ja luonnossa olemiseen ja liikkumiseen, on onneksi säilynyt. Toivotaan, että meidän pieni mies imee itseensä myös ihastuksen luontotouhuiluun - bonuslapsi onkin jo omassa lippukunnassaan mukana toisaalla.